torstai 22. toukokuuta 2014

In the rainy season

Everything´s eventual.

Tämä päivitys sisältää huonon, läpikirjoitetun runon ja paljon kuvia. Lukeminen omalla vastuulla.

Armeija kaappasi vallan tänään Thaimaassa, luin juuri. Vaikutus minun elämääni? 0. Thaimaa pyörii aika pitkälle turismilla, joten me länkkärit saadaan luultavasti olla rauhassa vaikka jonkinlainen sisällissota syttyisikin. Tiedän harmittavan vähän tilanteesta, yritän opiskella lisää.

Päivitän aika usein tätä. Ainakin vielä. Tykkään tästä. Ei oo pakko lukea!

Krabi Town etelässä. Krabissa. Ihanks tosi. 25 000 asukasta, aika autenttinen meininki. Suurin osa turisteista painuu 20min ajomatkan päässä olevalle Ao Nangin rannalle. Täällä on minusta mukavampaa. Tai mistäs tiedän kun en Ao Nangilla ole käynyt. Pidän kuitenkin tästä paikasta. Paikallinen majatalo on siisti ja simppeli, kustantaa 6e/yö kun on low-season. Söin juuri elämäni parhaimman red-curryn ja tänään olen stressannut kaikesta vähemmän kuin eilen.

Majapaikan loungessa törmäsin arviolta 40v tsekkiläis-kanadalaiseen Georgeen. Opettaa musiikkiteknologiaa ja soittaa saksofonia Kanadassa. Pieni maailma. Reissun ja musiikin yhdistämänä kävimme illalla syömässä keskustassa. Hän höpötti n. 3h kielitieteestä. Oli ilmeisen perehtynyt aiheeseen. Kyseli paljon suomen kielestä, kertoi thaimaan vastaavasta ja omastaan.
Näytin sarjakuvan suomen kielen taivutuksista. (Suomiko muka vaikeaa?Nauroi katketakseen. Thai se vasta vaikeaa onkin. Toonisena kielenä yhdestä sanasta tulee toinen riippuen äänenpainosta.
Tulin tulokseen, että kieleni rajat ovat maailmani rajat. Tai Wittgenstein kai se joskus tuli, mutta oli oikeassa. George taas oli erittäin mukava mies, opin aivan tajuttoman paljon. Kanadasta.

All that you love will be carried away

Kiipesin tänään Tiikeri-temppelille. Olen alkanut tykkäämään kiipeilystä, apparently. Tai sitten itseni ruoskimisesta. En ole nimittäin eläessäni ollut niin hikinen ja puhki kuin tänään:
1260 askelmaa. Jokainen 25-50cm. Pystysuoraan. No ei ihan. Ehkä jossain 70 asteen kulmassa. Trooppinen ilmasto. Pulssi ehkä 180bpm. Meinasin luovuttaa puolivälissä mutta sitten mietin, että jumalauta. 28v vanhus kiipeää nyt ylös tai kuolee sydänkohtaukseen, alas ei tulla ennen huippua prkl.

Selvisin.

Vaikka pohkeet tärisikin takaisin alhaalla ja pystyin hädin tuskin seisomaan.
Palkinto oli sen mukainen: Aivan järkyttävän hienot maisemat, pilvisyydestä huolimatta.
Ja itsensä voittaminen, jälleen.

Suomessa en piitannut prätkäilystä. Täällä olen tajunnut sen hienouden. Ihan mahtavaa ajella ympäriinsä. Helppoa ja halpaa. Tosin suomessa mulla ei ole korttia. Eikä muuten ole täälläkään.

Sadekausi. Kirjoitan jälleen.

Taivas on silmiä täynnä
minä olen kaukana kotoa
kotoa ja kotimaasta jossa tutut
vieraan kieleen lauseet
menee
miten menee
että kuinka monta rakasta
hautasit tänään
että kasvosi
ovatko nuo sinun kasvosi
ystävä paha
en kuule huutamiseltasi mitään

Ikuinen kesä
mahdoton ajatus
kukat eivät puhkea koskaan
aurinko korventaa kaiken
korventaa ja hymyilee

gammasäteilyllä
varautuneilla hiukkasilla
x-tason flareilla
kevyesti kuin vitsaus
puhaltaa tuulen kädeltään
terminaalishokkiin
mutta ei tähän

Ei koskaan tähän

Ilman yötä
minä valvon päivässä
valveunessa syvässä satamassa
jossa kukaan ei lennä
Kaikki kuolevat

Kaikki kuolevat
totuuden tarkassa maailmassa
ei ole tähtiä
silmiä
virrassa joka vie minua 
aina vain kauemmas mutta

Avaruudessa ei ole suuntia

Ajatuksessa janaa
       
                                          Lineariaa

Sinussa enää mitään minusta

Vai onko
myönnätkö
että se olin minä
siinä puiston laidalla
kesäyönä leikittelin kehollasi
kokosin uudenlaista muotoa joka 
veisi aina pidemmälle kuin edellinen

nyt istun
kissa kiehnää jaloissa
veneet lähtevät yöksi merelle
hirviöt nousevat rannantuntumaan
ne on tapettava jokaikinen
ennen kuin muuttuvat ihmisiksi

ihmisenkaltaisiksi

Meri ei pyydä pääsymaksua
ei tarjoa juomaa puolivälissä

Se vie koko sielun

ei hymyile
ettet itkisi koskaan

ei muista mitään
ettet unohtaisi

Etelää

Kotia

Rantaa tähtien yllä




No prob. Suomessahan mä juoksin 5km lenkkiä kuitenkin.


Öhhöh, huhhuh...


Iihihihihi hohohoho...


Eehehehe huuuhuhuhuhuhu….



Portaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki.




Miinäää ja siiinääää


"Ja sitten sellainen Lauri Tähkän ja Apinan-risteytys irvistys"



Joku on hauska. Ei ollu wifiä. Ruojat! 


Mikään kuva ei tee oikeutusta.


Tämän lähemmäs reunaa ei ollu asiaa minulla. Ei oo hirveesti turvakaiteita...



Mä ja mun mate; 50 Baht. Vai oliko se Buddha. 



Lounaaksi green-currya.


Päivälliseksi red-currya! 





Dancing is life . So go and dance: Coldplay - Charlie Brown




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti