keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

A Sky Full of Ghosts



(Laskuvesi @ Cairns)

"Aina se mukana kulkee
vaikka se jäisi taa
meitä Kainuu opettaa."

-Jarkko Martikainen

"Sky full of stars."

-Coldplay


"Ja jossain rakastui onnekkaammin
jotkut muut
mulle jäi tyhjyys ja kuuraiset puut."

-Maija Vilkkumaa

"…3:33-7:41."

-Opeth / Burden

"When words can´t win her love
there´s nothing to do."

-Opeth

"Te ette tunne minua
ja minä en tunne mitään."

-Stam1na


---------------------

sönköti sönköti. Liirumlaarum mummo leipoo pullaa. Ärsyttävä päivä. Kaikki täällä on saksalaisia. Kaikki. Sekin vituttaa. Vituttaa huonosti käyttäytyvät ihmiset ja oikeastaan juuri nyt vituttaa olla Australiassa todella paljon. Tuntuu, että tämä on ihan pellepaikka. Kulttuuria? Just joo, tämä on pahin turistirysähelvetinpersereikä….

---------------------



Jack of all trades



Kaikilla on huonoja päiviä. Minulla onneksi harvoin. Eilen oli. Todella huono päivä. Ehkä johtui krapulasta, ehkä jostain kulttuurishokista mutta onneksi Maa kääntyy ja huomisen iltapäiväauringossa Cairnsin kadut vaikuttavat jälleen normaaleilta eikä tee mieli lähteä ensimmäisellä lennolla takaisin Thaimaahan kiipeilemään.
Se on kyllä totta, että tämä paikka on täynnä saksalaisia. Ei kai siinä, kansallisuus kuin kansallisuus. Paljon bäkkereitä. Yksityisyyden hinta on korkeampi kuin 22$/päivä. Ruoka maksaa aivan sairaasti. Banaanit 3$/kg. Mandariinit 7$/kg. Pieni purkki mustikoita 8$ jne…

No. Samapa tuo. Yritän olla tuhlailematta, vaikka olenkin tuhlaillut aivan sairaasti… lähinnä olueen, joka on sekin aivan julmetun kallista. 17$ sikspäkki, että jos siitä lähdetään. Poltin myös askin röökiä. 20$. Kyllä, kuulit oikein. 20$/aski.
(tässä vaiheessa lienee paikallaan kertoa epätietoisille, että yksi (1) euro vastaa tällä hetkellä yhtä (1) pilkku (,) neljä neljä nolla seitsemää (4407) australian dollaria ($))
Jostain voi kai saada kuoleman kuriireja hivenen halvemmalla mutta tuo maksoi ainakin tuon verran. Yhtä paskalta se maistuu kuin aina ennenkin mutta eilen ei ollut väliä… en aloita uudestaan. En pysty. Vaikka taas tekeekin mieli, oma vika. Huomenna jos pääsisi kuntoilemaan, niin olo kohenisi. Olen kuitenkin ollut täällä jo viikon ja en ole tehnyt vielä mitään. En niin kuin yhtään mitään oikeastaan.

Tai itseasiassa pistinhän minä tax file number-hakemuksen ja medicare-hakemuksen vetämään.
Wou. Olen kävellyt paljon. Kun kauppaankin on kilometri. Wou. Vähänks kova. Huomenna kiipeilemään puolen tunnin päähän Barron Gorgelle. Olenko vähän odottanut!!


(Rantaboulevardi.)


Mental Mercury



Niin. Cairns. "140 000 asukkaan kosmopoliitti kaupunki." Joopajoo. (Jalankulkijoiden valot kestää muuten tasan 5 sek Australiassa.) Turistirysä tämä on. Tai sitten tuntuu vain aasian pikkukylien jälkeen siltä. No on kai tämä turistirysä. Huomaa kun kävelee kaupungilla, ihan täynnä baareja ja krääsämyymälöitä. Ne on turistirysän merkki. Jos on rättejä niin on turisteja. Vai toisinpäinkö se meni. Mutta tämä on länsimaita. Hyvässä ja pahassa. Vaikka onkin itäisimpiä paikkoja maailmalla. Hyviin asioihin kuulunevat tietenkin kaikki teollisuusmaiden edut: Jätehuolto pelaa (roskia ei polteta kaduilla), yleinen siisteys on hyvä, tiet ovat hyvässä kunnossa, hygieniataso on korkea (kylmäketjut ym.)… 

Turvallisuudesta en niinkään tiedä. Kuljin tuossa männäpäivänä parin hepun (toinen oli ja on ihan vitun ärsyttävä ihminen. En jaksa selittää miksi, mutta onpahan vain) kanssa kaupungilla ja maassa makasi muutama koditon. Tai ainakin näyttivät siltä. Heti piti vaihtaa kadun toiselle puolelle. Vittu. Indonesiassa kuljin keskellä yötä kaikkein syrjäisimpiä ja pimeitä kujia ja Aten kanssa just vitsailtiinkin, että no niin, kun ei ole vielä tullut ryöstetyksi niin nyt tarjotaan oikein tarjottimella sitten. Eikä mitään. Peloittavat kodittomat taisivat vain iloisesti hymyillä tai tervehtiä. 

Että niin. Minusta täällä on turvattomampaa kuin siellä. Täällä ihmiset ovat kännissä. Jotkut joka päivä. Ja ovat arvaamattomia näin ollen. Myrkyllisiä elikoita ei ole tullut vielä nähtyä mutta niitäkin toki jossain on. Ainakaan paikallisella rannalla ei voi uida koska: "Crocodiles have been sighted in this area". Eräs itä-australialainen kertoi, että hämähäkit on pahimpia. Kun ovat myrkyllisiä, munapäät. Käärmeetkin toki kuulemma on, mutta yleensä niihin ei törmää ja vaikka törmäisikin niin kunhan ei mene lähelle eikä astu päälle niin kaikki hyvin. Sanomattakin lienee selvää, ettei kannata mennä pusikoihin könyämään. 


What was, is, and will be



Otin ja rohkaistuin. Täältä löytyy nimittäin asioita, jotka ovat aivan sikahyviä. Esimerkkinä mainittakoon, että joka päivä jossain päin Cairnsia on jotain ilmaista aktiviteettia. And it just so happened, että tänään se aktiviteetti oli boulderointia tätä tarkoitusta varten perustetulla alueella. Kaupunki kustantaa kerran viikossa tunnin ohjattua boulderia* (*kiipeilyä, jossa ei käytetä köyttä koska kiipeämiskorkeudet eivät ole korkeita mutta sitä vastoin kuljetaan tekoseinää vaakatasossa. Aivan jumalattoman teknistä ja vaikeaa ja voin kertoa, että voin sanoa, että hauikseen jonkun verran sattuu kun ei osaa mitään.) ja paikallinen kiipeilyliike tulee sinne ja tuo ohjaajan, kalkkia ja kenkiä.
Onko parasta ikinä? Eikä maksa mitään. Ihan superia.


(Bouldering Park @ Cairns)


Tuskin minusta ikinä Chris Sharmaa tulee
(Maailman vaikeimman seinän kiipeämiseen meni maailman parhaalta vain neljä vuotta)
mutta onpahan jumalauta lystiä ja loistavaa kuntoilua. Jahka tässä nyt joskus jotain oppii, ei ole mistään helpoimmasta päästä tämä laji. Tosin tuollakin oli leikkimässä lapsia, jotka vetelee niin marakattina noita seiniä, että hohhoijaa röö tissi.

Apropoo! Asiasta mätitahnaan (jota täältä saa jostain ruotsalaisesta kahvilasta, linnut lauloivat)
Kävipä tässä niin, että minulta hävisi konvertteri, jolla olen tökkinyt laturiani näiden pellejen pistorasioihin. Etsiskelin sitä pari päivää ja kävin ostamassa uuden. No, kolme päivää myöhemmin, eli tänään huomasin samanlaisen konvertterin yhteisten tilojen töpselissä ja jonkun kännykkä latauksessa. Siihen tuli yksi yli-ystävällinen ruskettunut ranskis high-fifemaan ja manittelemaan (en ole pitänyt koko täälläolo aikana hänestä. Jostain syystä. Intuitio.) ja jotenkin minusta tuntui, että se tiesi, että se konvertteri on minun. Mutta en tehnyt mitään. Jäin jotenkin puun ja kuoren väliin. Ehkäpä jätin sen itse yleisiin tiloihin ja tokihan sitä sieltä kamat häviää. Tosin onhan se varastamista silti. Mutta mulla on jo uus. En tee kahdella mitään. Mutta jäin pohtimaan, että olisiko silti pitänyt ottaa se. Ehkäpä se oli sen. Ehkä olisi voinut kysyä. Mutta vastaus olisi ollut jokatapauksessa, että kyllä, se on mun, tai sitten, että löysin sen. En esim. ottanut sitä kämpästäsi kun pidätte ovea auki kuitenkin yöt ja päivät… Jotenkin hankala tilanne. Sekunnin tuhannesosassa kuitenkin ajattelin, että en tee kahdella moisella mitään ja sen rangaistus on omantunnon kolkutus, jos se sen on vienyt. Jos olen itse jättänyt sen lojumaan, niin oma vika. Mun elämä. Milloin siitä tuli näin hirveä.

Länsimaisen ihmisen tuskaa kupillinen, anyone?


Tässä pari hyvää sarjakuvalinkkiä odotellessa:






--------------------------Bzzzzzzzzzzz-------------------TVIIIIIIIIIIIIIIIYYYYYYYYYYYYY---------------trtrtrtrtrtrrtrtrr………………….



Release



Cosmos. Alunperin Carl Saganin (Sarl Gagan) tv-ohjelma astronomiasta ja sen historiasta tavallisille kuolevaisille. Tämän vuoden versio on Neil Degrasse Tysonin (Tyil Nison Gradesse) vastaava, nimeltään Cosmos: A Spacetime Odyssey, joka on paljastunut aivan julmetun hyväksi eepokseksi. Suosittelen lämpimästi vaikkei aihe olisikaan se ykkönen. Mahtavasti tehtyä, vaikka hivenen jenkki onkin.

Asiaan.

Söör Aki eikun Isaac Newtonhan (Nisaac Ewton) oli täydellinen nero.* Mutta se missasi jotain prisman kanssa pelleillessään. Jos se olisi tajunnut niin tämäkin asia olisi keksitty jo ns. ajat sitten. Nimittäin.

Herra nimeltä Fraunhofer (Tässä sulle linkki, jota et ikinä varmaan aukaise mutta omapahan on häviösi), joka oli myöskin nero, katsoi "tätä" "prismaa" "kaukoputken" "läpi". Luultavasti ihan vain huvikseen. Mutta mitäpä sieltä näkyikään. Ihmeellisiä asioita! Kaikkien spektrin värien seasta erottui mustia viivoja. Varmaankin herra mietti, että mitähän vituketta. Kunnes tajusi kyseen olevan alkuaineista. Nyt tarvittaisiin sitä fysiikan oppimäärää elektroneineen ja protonineen, koska paremmin ei tällä päällä osata selittää… Mutta kyse on kuitenkin siitä, että protonivaiolikosenytelektroni kiertäessään atomia tekee kvanttihyppyjä, jolloin se katoaa ja ilmestyy jonnekin muualle, jättäen jälkeensä tyhjän tilan. Joku fyysikko oksentaa tällä hetkellä haudassaan selitykselle mutta tulkoon ja selittäköön paremmin. Ja katsottaessa vaikkapa jonkun etäisen kappaleen (vaikka planeetan tai galaksin) spektriä, pystymmekin näkemään näiden "tyhjien" viivojen avulla mitä alkuaineita kuva sisältää. Näin ollen voidaan määritellä vaikkapa minkälainen Pluton ilmakehä on. Tai kaukaisen galaksin koostumusta eri valon aaltopituuksilla. Ja siitä pääsemmekin Dopplerin ilmiöön eli punasiirtymään, jolla huomattiin, että maailmankaikkeus laajenee pimeän energian painovoiman ansiosta ja…

Mistä tämä tietoisku? Ihan vain siitä, että Cosmoksen jakso, jossa asia selitettiin oli niin hyvä.
Viiden sekunnin ajan sain hullun ahaa-elämyksen, kun tajusin asian ensi kertaa. Olo oli kuin Fraunhoverilla. Ehkä hän oli vielä enemmän innoissaan mutta olin minäkin. Että voi olla siistiä! Tiede! Uuden tutkiminen! Oivaltaminen!

Muistan kun nuoruudessain katselin taivaalle ja oivalsin jotain älyttömän fundamentaalista. Mietin, että miksi tuo kappale liikkuu taivaankannen yli nopeammin kuin vieressä oleva? Sitten se iski.
Ei, ei ripuli vaan oivallus...

koska sen täytyy olla paljon lähempänä kuin vieressä olevan. 

Aivan järkyttävä oivallus. Tämänhän oivalsi jo mesopotamialaiset vuonna kainalopieru, että aika turha leuhkia mutta minä itse kun kaiken nyt soitan… Huh huh… Mitäs vielä.
Katson vieläkin väärään suuntaan katua ylittäessäni.
Ja miksi tämä laiva keinuu näin paljon vaikka olen jo maalla.
Vaadin länsimaista keinumattomuutta!


* pienenä anekdoottina kerrottakoon, että muuan Roger Cotes kuulemma tuli kysymään neuvoa Newtonilta, kun hää ja kahvikaverinsa olivat pohdiskelleet, että jonkin mystisen voiman täytyy pitää planeetat radallaan, että ei ois sulla, Newton mittään osviittoo antoo? 

- Joo se on painovoima. Tuossa on nuo matemaattiset kaavat, jotka tein jo viis vuotta sitten.

Että samma på svenska ja helan går ja mitänäitänyt.


Stronger than all



Pistetään nyt kaikki viime aikojen kuulumiset samaan syssyyn niin tartte tässä erikseen lähtee.
Kävin tänään riutoilla. Puolitoista tuntia Cairnsista varsin kelvollisella aluksella vei meidät riutalle, jonka nimeä en muista. Märkäpuku päällä ja snorkkeli (aluksi vähän jos melkein väärinpäin) hyppäsin tuntemattomaan. Ja voi, mitä sieltä löytyikään. Enemmänkusuomessa kaloja ja riuttoja ja kirkasta vettä. Aika hulppea mesta snorklata. Märkäpuku toimi suolaisen veden ohella kellukkeena, joten voimia ei tarvinnut pinnalla pysymiseen paljon kuluttaa. Mahdollisuus oli myös kokeilla laitesukellusta, jonne minäkin ilmoittauduin kun lääkäriltä heltisi lupa pienen selvittelyn jälkeen.

Se meni vähän poskelleen. 12 metriin silti mentiin, syvimmälle missä olen ollut.
En osannut rentoutua. Menin vähän paniikkiin jossain vaiheessa hengityksen kanssa ja oli noustava pintaan. Ohjaaja yritti rauhoitella mutta pintaan oli päästävä. Kauhea tunne, aivan järkyttävä. Sekunnin ajan hukuin. Tai enhän minä mihinkään hukkunut mutta henkisesti. Silti. Voin kuvitella miltä keuhkoahtaumapotilaista tuntuu, minun hengittäminen oli vähintäänkin yhtä perseestä…
Mutta! Jälleen yhtä kokemusta rikkaampi ja lopulta kaikki sujui hyvin pienen hengähdyksen jälkeen. Enkä varmasti ole ainoa, joka ensimmäisellä sukelluksellaan sekoilee…

Päivän toisella puolella käytiin vielä toisella riutalla snorklaamassa, jossa näin parven
papukaijakaloja (Kakupaijjapala). Hemmetin isoja möhkäleitä. Ei haita! Ei kilpikonnia! Ei sinivalaita! Juutalaishuijaus!

Nää, voinen suositella täysin rinnoin jokaiselle, joka täällä puolen palloa sattuu olemassaolemaan.


(Kumipuku päällä valmiina syöksyyn.)


Planet Caravan


--------------------

...#Mikä juttu tää on. #Kaikki tunkee näitä risuaitoja jokapaikkaan. #Joku mystinen komento, josta en tiedä? #Sä jaat jonkun huonon kuvan kissastas ja pistät sata tämmöstä? #Kissa #Kissanpissa #Lyhytkarvainen #Leikattu #Synty viime kesänä #Kisut #Kisut ja niistä tykkäävät ääliöt#
#Onko se nyt kiva lukea tämmöstä hä. #Jokapaikassa! #Jokapaikka. #Paikka #Joka

---------------------

Kyllä. Tämä on romaani. Ja minä en ole romani. Opetelkaa kirjoittamaan, ihmiset.
Kieli on loppumattoman hieno väline, jos sitä osaa käyttää. Siihen pätee täysin samat säännöt kuin luovaan musiikin tekemiseen ja ehkäpä jopa elämiseen: Jos osaat säännöt, voit rikkoa niitä.

Jos et osaa, heiluttelet patonkia Sokoksen kongissa laput silmillä.

Ja näin kieli luo uutta. Sanajärjestyksellä ja sanoilla leikkimistä. Niitä on hankala tehdä jos ei osaa pilkun paikkoja. Tai yhdyssanoja. Joiden idea on vähän kuin yhdistää kaksi sanaa yhdeksi tiiäksä. Ku-kaan ei jakss a lukea tammöistä tekstiä tai empä ainagan minä kovinkaanusein saa kuvaa ällykkäästä kirjoit- ja tajasta taimuusta.

Että mene. 
Mene ihminen ja tee jotain uutta. 
Opettele säännöt vaikka vain niitä rikkoaksesi!

#Punaisia päin kävely #Raggari #Oikealle katsominen #Kadun ylitys #Kadun ylitys kun valo on muuta kuin vihreä #Tytöt tykkää #Vaarallinen mies #Kosmopoliitti #Meille vai teille




(Cairns Nightview)

#Cairns #Night #View #Risuaita #Katulamppu


(Hinnat aiheuttaa kyllä jokapäiväisen sydänkohtauksen… 
Ostin juustoa ja kahvia. 20$, kiitos….)

#Kahvi #Kahvipaketti #Kahvia purkissa #Hintalappu

(The infamous GOON. Tässä sitä nyt on. Tämän juominen on jonkinlainen käsite täällä. Halvinta litkua mitä löytyy, helvetillinen darra. Eli pahanmakuista valkoviiniä, joka voi sisältää kananmunaa ja mitälie liskon silmiä…  nimi tulee siitä, että sisältö on foliopussissa, jota alkuasukkaat käyttää tyynynä kun ne sammuu. Ne kutsuu sitä gooniksi.)

#Goon #Alkuasukas #Kananmuna #Pehmolelu #Puinen pöytä #Pultteja #Purkki

(Läheisissä puissa pesii… trrr… kyllä. Flying dogseja eli fruit batseja eli hedelmälepakoita satatuhatpäin. Ihan hillittömän kokoisia otuksia, voisin arvioida siipien kärkivälikseen 1-2m.)

#Lepakko #Puu #Lehtiä #Ylösalaisin #Paljolti



(Cairns Street View. Huomioi eksoottinen välimatka-kyltti.)

#Eksoottinen #Palmu #Liikehuoneisto #Katu #Joko alkaa tulemaan selväksi


(Tulee kotoisa olo kun joka paikka on täynnä määräyksiä ja sääntökylttejä. 
Siis ihan oikeasti niitä on joka paikassa ja ihan vitusti. 
Joku muuten kysyi Iltalehden palstalla, että "Saako keltaisen keskiviivan ylittää, jos tiellä on este?"
Meinasin tukehtua raivoon. Saatanan vitun vittu kun ärsyttää. Ei saa! Laki kieltää! 
Porukka pönöttää täälläkin punaisissa valoissa tyhjällä tiellä. Vittu. Kävelen aina protestina päin punaisia. Sitä paitsi Pentti Saarikoskikin sanoi, että silloin on turvallisinta ylittää,  ja se on totta.)

#Kissa #Kaks kissaa #Kolme särkeä #Auton rengas #Sisilisko #Nurmikko #Nurmikkoalue #Vihreä nurmikko #Vihreä nurmikkoalue #Alue jossa on nurmikkoa #Leikattu ruoho #Ruohonleikkuukone


(Näitä on ainakin 5 kpl rannan tuntumassa. Jaa mitä niin? 
No ilmaisia grillauspaikkoja! On kaasut ja kaikki, kaupungin piikkiin!)

#Grilli #Kaasulla toimiva #Ilmainen #Roskapönttö #Jätehuolto #Nurmikko #Nurmikkoalue #Leikattu ruoho #Ruohonleikkaus #Ruohonleikkuukone #Päältä-ajettava

(Tämä ainoastaan sen takia, että taustalla näkyy kuntoilualue. Näitä on kaksi täällä. Ilmaiseksi! Miettikää. Onko vähän kova juttu kun kaupunki tarjoaa ilmaista salimahdollisuutta! 
Oispa suomessakin näin hyvä meininki.)

#Auto #Monta autoa #Kissat #Pilvi #Vesi #Suolainen vesi #Kuntoilualue #Rintaprässi #Prässi #Rinta #Rinnakas

(Paikallinen aski. Ei ne ookkaan limenvihreitä kuten luulin, vaan mustia. 
Kuten sieluni.)

#Lupaan, etten pistä näitä enää tämän jälkeen

(Siivous kiinnostaa yhtä paljon kuin. 
Jorma Kääriäisen viikset Seiskassa?)

#Yö #Popeda #Tuuletin joka pyörii #Pyörivä tuuletin #Sähkökäyttöinen tuuletin #Verhot #Lattia

(Pelikaanin perkeleitä Cairnsin rannalla)

#Voi vittu että voi joku ärsyttää näin paljon kuin nämä saatanan risuaidat nyt loppu

(#Saxon Reef @ Kallavesj´)

(#Saxon Reef @ #The Great Barrier Reef)

("Jos meinaatta hukkua, niin elekee #hukkua hiljaa sit…")


(#The Pacific Ocean)


(Best After… 
After?! After what? After eight? 
After nine? After you´ve drunk it? 

(#Coopers <3)

(Kengurun #perkele testattu #ja hyväksi havaittu. 
Seuraavaksi krokotiiliä!)



"If you always do what you´ve always done
You´ll always get what you´ve always got."

-Henry Ford



Päivän ruokavinkkinä nuudeleita ja tonnikalaa, 
palan painikkeeksi goonia ja tätä (ei, tämä ei ole vitsi vaan jumalattoman hyvä kappale:
(Phil Collins - Easy Lover)

Vilpittömästi Aina Hyvää Sinulle Toivoen:



maanantai 14. heinäkuuta 2014

By Demons Be Driven


(Maailma voi joskus kaareutua oikeaankin suuntaan, 
jos sen antaa)


***


katajien sisästä ja kiviaidan raoista etsin viinapulloa jonka olin johonkin piilottanut Tyttö tuli, nuoli jäätelöä, hän sanoi nenä pystyssä että sinä olet kumma etsit koko ajan tietä vuorelta ja metsästä ja hämärästäsi pois huutelet kuolleita ystäviäsi joita sinä kaipaat niin kuin kaljupää kaipaa hiuksiansa, etkö sinä tätä käsitä Tyttö nuoli jäätelöään ja oli ylimielinen sinä et käsitä hämärässä punaisin punainen pakkasen puraiseman puolukan punainen näyttää mustalta tämä on tapahtunut sinun ystävillesi minä olen valo joka johdatan sinut pimeään


  
                                                                    ***

-Pentti Saarikoski

(jostain syystä tämä saa minut aina melkein itkemään)


"...ja yötä päivää ruumiita kannetaan."

-Pekka Piirto

"By demons be driven."

-Pantera



Sydney - Australia - 1830hrs

---------------------

…Onpas omituinen ikkuna. Se aukeaa itsekseen. Ylöspäin. Vedät sen kiinni niin se pomppaa 5 sek päästä auki. Sidon sen kiinni beauty boxiin, joka on paisunut kolme kiloiseksi. Musta on tullut kai nainen kaikkine hammasharjoineen ja lankoineen. Hemmetin ikkuna. Ihan kuin olisi kuuma. +8 celssiuksen asteikolla. Käyttääköhän nämä metristä järjestelmää vai onko pakko alkaa opettelemaan maailman typerintä, imperiaalista järjestelmää. Järjetöntä! "Hei paljonko yks pauna on?" "No sehän on kuusitoista unssia." "Kiitos…"…

---------------------

Varoitus:

Tämä päivitys sisältää runoilua ja paljon linkkejä, koska I feel sad and next I feel happy and musiikki vie minua tuhansiin virtoihin. In your face, mee ite ja tuu tänne huutelee.


I tried the capsule and I tried the smoke


(It´s funny because it´s true. @ Airport Sydney)

---

Australia. Aussie. Oz. Land Down Under. Ozzie. Kikkelis Kokkelis.
15 222km linnuntietä Kuopioon. Vielä taitaisi tuhat kilometriä päästä kauemmas, Uuden-Seelannin alemmalle saarelle ja sieltä itäisimmälle rannalle mutta sen jälkeen lähdettäisiinkin tulemaan jo takaisin päin. Millions of miles from home. Eteläinen tähtitaivas. Olevinaan näin lohikäärmeen ja etelän ristin kuviot. Kirjoitetaanko nuo isolla?… Kuu on outo.
(Kuun myto- ja etymologiaa Kiinnostuneille)
Mietin joskus, että miksi havaijilaiset kutsuu sitä naiseksi kun me kutsumme kuu-ukoksi. No tietysti siksi kun se mothafucka on täysin eri asennossa riippuen katsojan sijainnista Telluksella… täällä se on Suomeen nähden ylösalaisin. Vähintäänkin omituinen ilmiö, sanoisinko, mutta jälleen se romuttaa yhden totutun ja itsestäänselvyytenä pidetyn asian. Harvemmin sitä suomessa Kuuta ihmetellen katselee, ellei sopivalle päälle satu. Äsken sitä ihmetteli hyvinkin kovinkin.

Anyway. Saavuimme unettoman yön jälkeen (Indonesian paikallisbussissakin sai unta paremmin kuin lentokoneen superahtaissa penkeissä) aamulla Sydneyn lentokentälle. Joimme 4 dollarin kahvit irvistellen ja kierien maassa ahdingosta (Nirunaru veljekset kaupoilla) ja suuntasimme junalla (16 dollaria keskustaan, lisää kieriskelyä ja hampaiden kiristelyä:( Paha kurki) kohti keskustaa.

Hetken harhailtuamme löysimme Maze Backpacker`s nimisen mestan. Huoneessa on kerrossänky.
Ei mitään muuta. Eikun oli! Tuoli! Vetää niin perkeleesti. Tästä lystistä täytyy maksaa 30 dollaria/yö/naama. Olemme helvetissä. No ei, huoneessa ei ole mitään vikaa, yleiset tilat ovat siistit ja kaikki toimii. On keittiötä ja pesutupaa. Hirveästi bäkkereitä. Asiallinen meininki kaikkineen. Täältä saa lihaa! Siis koko maasta! Kaikkialta! Alkoi vähän jo kana riisillä tökkiäkin. Syömme lehmät ja juomme paikallisessa pubissa paikallista olutta yhden tuopin verran. Ja heti perään toisen yhden… kolmannen…


…sillä kaikki pelkäsivät eräpäivämääriään…


I tried to live like I´ve been told


(The Hanging Moon of Eden)

---

Kolmantena päivänä he nousivat ja lähtivät aasilla eekäku lentokoneella eekä mikhään he vaan hän lähti. Eli kolmantena päivänä Sydneyn alasnousun jälkeen hyvästelin Atten, joka painui junalla kohti Newcastlea ja minä kuljin puiston läpi, jälleen yksin, oudon tunteen kanssa, ja suuntasin kohti lentokenttää ja Cairnsia…

…jonne saavuin kolmea tuntia myöhemmin. Niin. Etäisyydet täällä ovat hivenen pidempiä kuin mihin on tottunut. Ei mennäkään dösällä tunnin matkaa vaan kolme tuntia lentokoneella.
Virgin Australian lentoemännät ovat rumempia ja tylympiä kuin Aasian kollegansa, joista jokaisen olisi mielellään vienyt vaikkapa. Köh. Perhos…vaellukselle? Noiden apinoiden pärstät alkoi heti oikein nyppiä. Tekokohteliaita jonniinjoutavia huonoja ihmisiä!... 

Sekin on täällä outoa. Kaikki jauhaa paskaa. Siis koko ajan jotain, että: "oink oink, how ya doing, mate, no worries, you ok, enjoy your day" ym… Jotka ei sinällään mitään haittaisikaan mutta se tapa miten ne sanotaan: Ei edes katsota toiseen, äänenpaino on tasan 0 ja lause kestää kolmasosan sekunnista. Vittu.
Vaikka meillä sanotaan Perkele ainoastaan notta "TERVE!" niin ainakin me sanotaan se kiinnittäen toiseen huomiota eikä mitään jonninjoutavaa skeidaa. Mutta pakkohan se on tähänkin tottua ja when in rome ja what ever makes your poo flow. 

Jokatapauksessa. Tällä hetkellä istun krapulapäissäni Caravella Backpacker´s kommuunin yleisissä tiloissa. Kello on 11:46 GMT +10. Suomessa kello on 5 aamulla. Aikaero ei enää rasita. Täällä on niin kallista, että joudun jakamaan piskuisen huoneeni neljän muun matkaajan kanssa ja silti maksan 27 dollaria yöstä. Nyt niitä töitä äkkiä… 

Syy krapulaan on tietenkin se, että täältä saa joka päivä ruokalipun, jolla saa 6,5 dollarilla läheisestä Irish Pubista ruoan ja juoman iltaisin. Menin ja söin ja sain päähäni, että tämähän kiva mesta olla ja tutustua ihmisiin. Kah, just tulikin happy hour. Monille tuli illan aikana juteltua. 
Silti en tarpeeksi enkä kaikille. Meininki on outoa siinäkin suhteessa. Klo 21 on baarissa meno yhtä kova kuin Suomessa klo 03. Musa pauhaa, tärykalvot repeää ja yrität siinä sitten keskustella jonkun aussin kanssa, jonka aksentista ei saa edes nauhoitettuna ja kaikkien mahdollisten filtterien ja suodatinten läpi ajettuna mitään tolkkua. Ei sanaakaan. (Ehkä jotain kertoo se, että kuuntelin joidenkin tyyppien juttelua hetken ja mietin, että enpäs taas tajua mitään. Jonkin ajan päästä huomasin, että ne puhuu espanjaa……)

Ehkä olisi silti voinut jättää sen viimeisen kannun väliin. Nää. Oli sentään sunnuntai. Enkä sammunut kadulle. Pitäähän sitä ja kerrankos sitä ja alennusmyynnit ja halapaa ku sipuli ja yolo ja mitä näitä nyt on. 



…kolmen minuutin hiljaisuus."


But I never seemed to get the joke


Seuraavan punakynäisen teoksen kanssa suositusviiniksi voisin tarjota raskasta mutta kepeää, hilpeästi helmeilevää ja kirpeästi kestitsevää, sivumakuisena lempeästi lämpöilevää: 



"Hämärä tanssii
yksinään, puut eivät puhu hänen kanssaan…" 

-Pentti S.





***




Yksinäinen.



                    ehkä Moskovassa 
                         tällä hetkellä
             ajan ja ulottuvuuden
läntisellä puolen

                      joku kaipaa sinua


          tuntematonta sisartaan
   aina seuraavan
                                                      kulman takana
                 pariskunta kävelee kohti
                      katuvalojen yötä
                               mutta 
              tyttö ei pelkää
                           mies rinnallaan
              mies pelkää
                           tyttö vierellään

            pimeitä hahmoja
              pimeiden hahmojen
                   
                    ennen kuin valo
          lävistää ja muuttaa

                     katsojan valkoiseksi



   Naiset kävelevät täällä
       sillä lailla omituisesti
            että pitää olla minihame
      korkokengät
                paheksuvat jos mies katselee ovat
        tyytymättömiä
                ikuisesti nykyiseen
             tilaansa
                          Jumala huokailee

                                                En ymmärrä
                
                             aakkosia Ä:n pilkkuja
                             matematiikkaa
                             Arkhimedeen koneen periaatetta
                             Schrödingerin kissaa


                                                 En tiedä

                             muuttaisinko itseni 
                             jos saisin  
                             Midaan kosketuksen
                             Galileokaukoputken
                             Kartan Minotauruksen luo


      Kauniita ovat
        naiset talvellakin

           Kauniita kuin
             kesät talvet

        jotka tulevat
                      
 ja menevät
        menevät 
               minne
            menevät
    ja minun osakseni jää

 tilata
  kolmas olut
                   että kestäisin vielä

                                        valoa

                että näkisin vielä

         valoa

                             kesän
                       talven keskeltä



                kaiken aikaa
                        elämä on
                          kasvava hautaus
                       maa kuolevan kirkon ympärillä

                                               rikkaruohoja
                                         rafflesioita  
                             mitääntietämättömyyttä



yksinäisyyttä.




                  kolibri metsän viimeisen kukan edessä


        lentää minne lentää
                  kasvava hautausmaa
  tuhat kilometriä

                                                kymmenen tuhatta
                        elämä on samanlaista
                      kaikkialla


yksinäisyyttä.



                  kuviteltujen yhteisöjen rannoilla



                      toiset mutaa
                        toiset hiekkaa
  
                    kumpikin pettävä
                                             
                                            pohja

          mutta

                  tarpeeksi syvältä
                   et löydä enää kalliota


     vain 
                         laavavirtoja
              menneisyyttä
       et koskaan tulevaa

                 tulivuoren nousua merestä
                    Feenix lintua
          
               joka elää
                                            vain 
               kuollakseen uudelleen



Seitsemän miestä
Seitsemän vuotta
Seitsemän naista

Seitsemän runoa
Seitsemän maata
Seitsemän taloa



Olen rakentanut taivaan täyteen tähtiä



                                               Olen
                            ja
 en ole

                 haluaisin olla

                                   mutta olen

           kuin tähdet

                                            unohdetut

     en muistu edes
                         
                          kun lopun
           kun puhallan

  ulkokuoreni
                                 synnyttääkseni uutta



    ikinä en mene enää veteen
 tästä lähdin
     aina kävelen sen yli
       tilaan viimeisen oluen

                         baarin
vasemmalta puolen
                                           ei mitään
                                           ei mitään

                  
                  antaisin sata euroa keskustelusta




yksinäisyydestä.



                         ei ole lihaksia millä keskustella
                      kieli on sidottu puuhun

                    sademetsässä
                     jossa puskutraktorien
   
     Grande y Felicísima Armada
                   
                  jatkaa loputonta marssiaan
              
           sotilaiden seuratessa
                 johtajiaan
                     kallioilta
                             alas


                                  kallioihin

 kaikki mitä kuulen
    ovat kaikuja
      vailla huutajaa

         mutta vielä on tahtoa
       maailman
   aikaisimmalle

                   huomiselle


    vielä on paljon tehtävää
                tekemättömäksi

 vielä riittää
                            happi
    yhteen hyppyyn

   sukellukseen

                 niin syvään kuin pystyn


        niin syvään




   ettei kuolema voi seurata


***


- Jarno tähäntaiteilijanimi



(Eksoottisia katukylttejä @ Cairns)

(Ozissa ei saa alkoholia kaupoista vaan ko. tuotteita myydään ainoastaan Bottle Shopeissa. Vähän ku vanha kehno nimeltään Alko, mutta oluetkin pitää täältä ihmisen hakeman.)

(Ei mitään hajua kenen kuolemalle tämäkin muistomerkki on pystytetty ja just nyt oon liian laiska ottamaan edes selvää mutta näytti siltä, että on synti jos ei ota kuvaa. @ Cairns)


(Taas piti.)


(Sydney by setting sun)

(Veljekset Keskinen eiku Laitinen-Kivimaeki @ Sydney Opera House)

(Sydney Bridge. Vai oliko tää ny se Kallansilta.)


(Pakollinenoopperatalokuva)

(Moiggelis, mä oon Jartsa ja mä oon tällanen true-reissari)


(Käytiin jostain syystä Sydneyn nykytaiteen museossa. Esillä oli videoinstallaatioita, joissa tapahtui jotain olevinaan taiteellista ja vieressä lapulla oli hirveä sepustus, että mitä taiteilija on ajatellut teoksensa heijastelevan. Ihme vinkumisääniä, vedestä nousevia käsiä ja joitain huoneita joissa tippuu lehtiä katosta ja joku raapii kättään jolloin tapetit tippuu seiniltä. Noin minuutissa tuli selväksi, että kyse on pelkästä ihmispaskasta ja vitutuskäyrä nousi sataan tuhanteen. Vittu! Minäkin oon taiteilija, kattokaa, pistän haarukoita pomppimaan ees taas ja se nyt sit symboloi kuulkaas Afrikan lasten ahdinkoa ja kirjoitan jotain saatanan syvällistä vastakkainasettelusta ja ihmisen freudilaisista peloista samalla kun joku ampuu laserilla lammasta silmään. Vittu mitä paskaa.)

(Ei oikeastaan mitään lisättävää.)


(Aika kovia katusoittajia Sydneyssä, lienevät ammattimuusikoita, elleivät ole.)

(Sydney bar view)

(In the voice of Mr. Burns: "Excellent.")

(Hyvä, Atte. Kyllä se siitä.)

(Vuoden eläin- ja ihminen 2014.)

(Pozee, jou mään me ollaan niiiiiiin siistei jätkii)

(Starbuckissa kahvin saamiseen pitää antaa oma nimensä. 
Aika monesti olen suomessa ollut Jarmo ja kerran alennettiin jopa Ernoksi mutta, että Chäu. Tosin johtunee lempinimestäni, koska ulkomaalaiset eivät osaa lausua suomalaisia nimiä. Eli sanoin Jay. Chäy. Vähän niinku.)

---


"What you do in life echoes in eternity." 

-Unknown


Kiitos lukemisesta, jälleen, Rakas Sinä. 
Linnunradankin laidalta muista, että maailma on sinun maailmasi.